Juhlaan valmistautumista

Ensi viikonloppuna on tiedossa parhaan ystäväni häät, joten juhlakamppeitten penkominen kaapin perukoilta alkoi. Minun ja mieheni juhla-asut olivat ihan ok ja uusia ei tarvinnut hankkia. Toisin oli pikku-herrojen asujen laita. "Manu" oli kasvanut edellisistä ja "Santerin" kokoisia juhlavaatteita ei meiltä löytynyt.

Mutta sain sitten poikien asut kokoon pikku kauppa-reissun jälkeen. Seuraavanlaiset asut siis tullaan näkemään ens vkl.

Tietysti jalkineet tulee vielä asuun. Manulle mustat juhlakengät ja Santerille ruskeat mokkasiinien tapaset tossut.

Vielä lopuksi kaunistakin kauniimpi runo, jonka sain kuulla puhelimessa rakkaalta ihmiseltä.

"Lapsenlapseni, pellavatukka,

lähelläni viivyit

pienen hetken.

Sormesi painautuivat

ikkunaruutuun.

Edessäsi siellä

maailma ihmeitä täynnä.

Lähdettyäsi ikkunassa

tahmea jälki.

Pienen kämmenen jälki,

lujasti sydämeeni painettu,

höyhenenkevyt."

Marjut Vannas

Teoksessa Askeleet tällä rannalla

Kasvua ja virkkausta

Tänään oli "Santerilla" neuvola ja oli komeasti poika kyllä kasvanu. Ja päätäki kannatteli mahallaan niin hienosti, että lääkäriki ihmetteli. On se aina niin ihmeellistä nhä kuinka ne omat poikaset kasvaa. :)

 

Ja onhan siitä matonkude-kerästäkin saatu jotain jo alotettua...

Että tällasta tänään. Nautitaan vielä näistä loppukesän päivistä, eikös?

Kerä

Tänään kävin ostamassa reilun 3 kilon kerän luonnonvalkoista matonkudetta. Se mitä siitä syntyy tulee sitten myöhemmin tiedoksi kuvien kera.

Vilinää ja vilskettä

Meijän perheessä on tosiaan vilinää ja vilskettä riittäny tässä viime kuukausina. Blogihiljaisuus on kestäny hävettävän kauan, jälleen kerran. Mutta en oo kerta kaikkiaan jaksanu/kerenny kirjottelemaan. Nyt katotaan jos uutta potkua tulisi tähänkin hommaan. =)

Sen vilinän ja vilskeen sankareina ovat häärineet...

Ylpeä isoveli "Manu" sai rakkaan pikkuveljen "Santerin" 19.7.2011 
klo 07.26. 

Pituutta pikkuprinssillä oli 50 cm ja painoa 3350 g.

Täällä on siis välillä vähän kädet täynnä töitä, mutta onneksi meitä on kaksi jakamassa tätä arkea eli minä ja rakas aviomieheni "Ana".  Ja tulihan se neljä vuotta täyteen yhteistä avioelämääkin 28.7. Eli neljä vuotta sitten vietettiin ikimuistoisia häitämme.

"Tahdon!" 28.7.2007

Näiden lisäksi oon innostunu virkkaamisesta ja neulomisesta lähinnä "Santerin" odotuksen aikoihin. Ja onneksi innostus jatkuu edelleen. Virkkaaminen on kuitenkin lähempänä sydäntä tai pitäiskö sanoo että lähempänä sormia/käsiä. Mutta omia tekeleitäni sitten myöhemmissä postauksissa.